Narlykuyu-museo – mosaiikki ”Kolme graatiaa” Silifkessä

Narlıkuyu-museo – pieni roomalaisten mosaiikkien aarreaitta Kilikian rannikolla

Narlıkuyu-museo (Narlıkuyu Mozaik Müzesi) on kompakti mutta erittäin arvokas arkeologinen paviljonki samannimisessä merenrantakylässä Mersin-maakunnassa, Silifke-alueella. Vuonna 1976 avattu museo on rakennettu suoraan 4. vuosisadalta peräisin olevien roomalaisten kylpylöiden päälle, ja se säilyttää alkuperäisellä paikallaan kuuluisan ”Kolme graatia” -mosaiikin – yhden myöhäisantiikin parhaista mosaiikkitaideteoksista nykyisen Turkin alueella. Vaikka museo on kooltaan vaatimaton, se on pakollinen pysähdyspaikka matkalla Mersinistä Alanyaan, etenkin matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneita Kilikian maakunnan historiasta ja Välimeren rannikon roomalaisesta perinnöstä. Täällä, vain muutaman metrin päässä rannasta ja kalatavernoista, piilee lattia-asetelma, joka on säilyttänyt jo kaksituhatta vuotta antiikin jumalattarien kasvoja ja antiikin kreikkalaisen kirjoituksen sanoja.

Historia ja alkuperä

Narlykuyu-kylä, joka turkiksi tarkoittaa ”granaattiomenakaivoa”, sijaitsee maalauksellisessa lahdessa Välimeren rannikolla noin 20 kilometriä Silifkestä itään. Antiikin aikana tämä alue kuului Kilikia Trachiaan (Kivinen Kilikia) – Rooman valtakunnan vuoristoiseen merenrantaprovinssiin, joka oli kuuluisa merirosvoistaan, satumaisista maisemistaan ja pyhäköistään. Paikka tuli tunnetuksi merenrannalla sijaitsevasta puhtaan makean veden lähteestä; roomalaiset kutsuivat sitä Kalliroin lähteeksi ja uskoivat, että vesi pidentää juojien nuoruutta ja kauneutta.

4. vuosisadalla jKr., Poemenio-veljesten hallituskaudella, tähän paikkaan rakennettiin pienet termat – julkiset kylpylät, jotka palvelivat ohikulkijoita ja paikallisia asukkaita. Pääsalin lattia oli päällystetty upealla mosaiikilla, joka oli omistettu kolmelle graatialle – Aglaelle (Loistavalle), Euphrosyneelle (Iloiselle) ja Thaliaan (Kukkaavalle), Afroditen seuralaisille, jotka edustivat kauneutta, sulavuutta ja iloa. Mosaiikkia täydensi kreikankielinen kirjoitus, jossa ylistettiin kylpylän rakentajia. Kylpylän peittyessä hiekalla ja rapistuessa mosaiikki jäi maakerroksen alle ja löydettiin sattumalta paikallisten asukkaiden toimesta 1900-luvun alkupuolella.

Systemaattiset kaivaukset ja restaurointi suoritettiin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Turkin kulttuuriministeriön johdolla. Vuonna 1976 säilyneen mosaiikin päälle rakennettiin suojapaviljonki, josta tuli virallinen museo. Siitä lähtien Narlykuyu on ollut yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa antiikin roomalaista mosaiikkia voi katsella juuri siellä, mihin se asetettiin kuusitoista vuosisataa sitten, ilman että sitä on siirretty pääkaupungin varastoihin.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Narlykuyun museo on kompakti paviljonkirakennus, joka on suunniteltu ainoan, mutta merkittävän arkeologisen muistomerkin säilyttämistä varten. Arkkitehtonisesti se on vaatimaton ja toimiva: matala suorakulmainen rakennus, jossa on kaksipuolinen katto, joka suojaa mosaiikkilattiaa auringolta, sateelta ja meri-ilman suolalta. Sisälle on asennettu puiset kävelysillat ja lasikaiteet, jotta kävijät voivat tarkastella teosta kaikissa yksityiskohdissaan astumatta sen päälle.

”Kolme graatiota” -mosaiikki on päänäyttelykappale

Keskeinen teos on kooltaan noin 4 neliömetriä ja se on tehty pienistä tessereistä, jotka edustavat kaikkia Välimeren kiven sävyjä – kermanväristä, okranväristä, tummanruskeaa, mustaa, korallipunertavaa ja harmaansinistä. Kolme graatiaa on kuvattu klassisesti: kolme alastonta nuorta naista seisoo toisiaan syleillen, joista kaksi katsoo eteenpäin ja keskimmäinen kääntää selkänsä katsojalle. Tämä ikonografia, joka juontaa juurensa hellenistiseen veistotaiteeseen, toistuu kymmenissä roomalaisissa ja bysanttilaisissa teoksissa, mutta juuri Narlykuyn versio erottuu kasvojen eloisuudella, linjojen pehmeydellä ja sävyjen hienovaraisuudella. Mestari käytti vain 3–5 millimetrin kokoisia pieniä tesseroita, mikä mahdollisti kunkin hahmon yksilöllisyyden välittämisen.

Kreikkalainen kirjoitus ja rakentajien hahmot

Keskeisen sommitelman vieressä on kaksi pienempää, mutta yhtä mielenkiintoista kohtausta. Ensimmäisessä kuvataan kaksi tunikassa olevaa miestä, jotka seisovat patsaan vieressä; heidän uskotaan olevan Poemenionin veljekset, joiden varoilla kylpylä rakennettiin. Toinen kohtaus on antiikin kreikankielinen runomuotoinen kirjoitus, joka ylistää rakentajia ja mainitsee Kalliroin lähteen. Tämä kirjoitus on Kilikian varhaiskirjallisuuden tärkein epigrafinen muistomerkki, ja se mainitaan kaikissa alueen myöhäisantiikin kirjallisuutta käsittelevissä hakuteoksissa.

Esineet ja konteksti

Itse mosaiikin lisäksi museossa on pieniä vitriinejä, joissa on esillä kaivauksissa löydettyjä esineitä: keramiikan palasia, pronssisia käyttöesineitä, roomalaisia valaisimia ja kolikoita 400–600-luvuilta. Kaikki esineet on merkitty turkiksi ja englanniksi. Erityistä huomiota ansaitsee ständi, jossa on esillä hypoteettinen rekonstruktio terman sisätiloista: se auttaa ymmärtämään, miltä sali näytti, jonka lattialla mosaiikki sijaitsi.

Kalliroin lähde ja ympäristö

Aivan museon vieressä maan alla virtaa edelleen antiikin aikainen makean veden lähde, joka on vuosisatojen ajan ruokkinut kylpylöitä. Paikalliset asukkaat vakuuttavat, että vesi on erityisen kylmää ja puhdasta; pieni kivinen paviljonki-lisärakennus antaa matkailijoille mahdollisuuden täyttää pullojaan vedellä. Museolta on kahden minuutin kävelymatka pienelle Narlykuyu-rantakadulle, jossa on puiset laiturit kirkkaan veden päällä ja kymmeniä ulkoilmaravintoloita, joissa tarjoillaan tuoretta kefalia, doradaa ja katkarapuja.

Kenik-luola sekä Heven- ja Dzehennem-luolat

Kahden kilometrin päässä museosta sijaitsevat kuuluisat geologiset syvänteet – Jenet ja Dženem (Paratiisi ja Helvetti) -luolat. Nämä ovat valtavia karstisyvänteitä kalkkikivimassivissa, joista yhden pohjalla on säilynyt 5. vuosisadalta peräisin oleva varhaiskristillinen kappeli. Legendan mukaan juuri tähän Zeus vangitsi Tyfon-hirviön, joka yritti syöstä olympolaiset jumalat valtaistuimeltaan. Monet matkailijat yhdistävät museovierailun luolien katseluun – etäisyys mahdollistaa tämän puolessa päivässä.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • Antiikin maantieteilijät Strabon ja Pomponius Mela mainitsevat Kalliroin lähteen ”Kilikian parantavina vetenä”, jotka auttavat vatsavaivoissa ja antavat kauneutta.
  • Narlykuyun ”Kolme graatia” -mosaiikki on yksi Vähä-Aasian varhaisimmista esimerkeistä yksityiskohtaisesta mytologisten hahmojen muotokuvasta, jossa kasvot on kuvattu niin yksilöllisesti.
  • Kirjoituksessa mainittu Poemenios oli Isaurian ja Kilikian maaherra ja tunnetaan useista alueen epigrafisista muistomerkeistä; jotkut tutkijat samaistavat hänet Simmakhon kirjeiden samannimiseen kirjeenvaihtokumppaniin.
  • Paikallisessa kansanperinteessä Narlykuyu-lähteen vettä kutsutaan edelleen ”nuoruuden eliksiiriksi”, ja monet kylän vanhukset käyvät täällä päivittäin.
  • 1960-luvun kaivaukset suoritti arkeologi Hüseyin Yolalan, jonka raportit ovat edelleen tärkein tietolähde muistomerkistä.
  • Museon lähellä sijaitsevien luolien täydellinen nimi on ”Djenet ve Djenem”, mikä tarkoittaa ”Paratiisi ja Helvetti”; ”Helvetin” syvyys on yli 120 metriä, ja sinne pääsevät laskeutumaan vain varustetut kiipeilijät.
  • Narlykuyussa kuvattiin säännöllisesti turkkilaisia historiallisia sarjoja ja dokumenttielokuvia roomalaisesta Kilikian alueesta – mosaiikki esiintyi ruudulla ”koristeena” keisarillisten kylpyläkohtausten taustalla.

Miten sinne pääsee

Narlykuyu sijaitsee D400-tiellä, joka kulkee Välimeren rannikkoa pitkin Mersinistä Alanyaan. Mersinistä matkaa on noin 75 kilometriä (noin 1 tunti 15 minuuttia autolla), Silifkestä 22 kilometriä (25 minuuttia) ja Antalyasta noin 350 kilometriä (5–6 tuntia).

Kätevin vaihtoehto on oma tai vuokrattu auto: tie on maisemallisesti kaunis ja kulkee kallioiden, lahtien ja rantojen varrella. Mersinistä ja Silifkestä kulkee useita kertoja päivässä kunnallisia busseja ja dolmus-kyytiä Narlykuyu-kylään; pysäkki sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä museosta. Lähimmät lentokentät ovat Adana Şakirpaşa (ADA, noin 150 km) ja Gazipaşa-Alanya (GZP, noin 240 km). Museon vieressä on ilmainen pysäköintialue, jossa on yleensä tarpeeksi paikkoja jopa sesonkiaikana. Jos matkustat risteilyaluksella, joka poikkeaa Mersinissä, Narlykuyuun pääsee tunnissa taksilla.

Vinkkejä matkailijalle

Museon katseluun riittää 30–45 minuuttia; saman verran aikaa kannattaa varata kävelylle lahdella ja lounaalle jossakin tavernassa. Paras aika vierailulle on kevät (huhtikuu–toukokuu) ja syksy (syyskuu–lokakuu), jolloin helle hellittää, mutta meri on vielä tarpeeksi lämmin uimiseen. Kesällä, etenkin heinä- ja elokuussa, suosittelemme saapumista aamulla (museo avautuu yleensä klo 9–:00) tai lähempänä auringonlaskua, jotta vältät kuumimman ajan ja bussiryhmät.

Lippukassalla hyväksytään turkkilaisia liiroja käteisenä ja pankkikortteja; käytössä on Müzekart+ – vuosikortti Turkin museoihin, joka maksaa itsensä takaisin, kun vierailee 5–7 kohteessa. Paviljongin sisällä on viileää paksujen seinien ja varjon ansiosta, valokuvaus ilman salamaa on sallittua. Huomaa, että käytävät ovat kapeita eivätkä sovellu pyörätuoleille; ikääntyneille vierailijoille suositellaan mukavia kenkiä, sillä salissa on muutama askelma.

Yhdistä Narlykuyu-matka vierailuun naapurikohteissa: Jenet ve Jenem -luolissa (10 minuuttia autolla), antiikin Korikos-kaupungissa ja sen kuuluisassa Kyzkalesi-merilinnoituksessa (15 minuuttia), Aya-Feklan raunioihin (25 minuuttia) sekä Silifken linnoitukseen ja linnaan. Kattava reitti ”Roomalainen Kilikia yhdessä päivässä” sisältää kaikki nämä kohteet sekä lounaan Narlykuyussa. Paluumatkalla kannattaa ehdottomasti maistaa paikallista grillattua kalaa, viikunalimonaadia ja dondurmaa (turkkilaista venyvää jäätelöä). Ota mukaan pullo vettä Kalliroin lähteestä – vaikka se ei olekaan ”nuoruuden eliksiiri”, tuskin löydät mistään muualta yhtä viileää ja puhdasta vettä, jolla on antiikin juuret.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Narlykuyu-museo – mosaiikki ”Kolme graatiaa” Silifkessä Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Narlykuyu-museo – mosaiikki ”Kolme graatiaa” Silifkessä. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
”Kolme graatia” on 4. vuosisadalta peräisin oleva lattiamosaikki, joka on luotu myöhäisantiikin aikana. Siinä on kuvattu Aphroditen kolme seuralaisnaista: Aglaia, Euphrosyne ja Thalia. Teoksen ainutlaatuisuus piilee siinä, että mestari käytti vain 3–5 millimetrin kokoisia tesseroita, mikä mahdollisti kunkin hahmon yksilöllisten piirteiden kuvaamisen. Tämä on yksi varhaisimmista esimerkeistä mytologisten hahmojen yksilöllisistä muotokuvista Vähä-Aasiassa. Mosaiikki sijaitsee edelleen historiallisella paikallaan – siellä, minne se asennettiin kuusitoista vuosisataa sitten.
Näyttelyn katsomiseen riittää 30–45 minuuttia: museo on kompakti ja keskittyy yhden keskeisen kohteen ympärille. Jos aiot kävellä rantakadulla, maistella kalaa paikallisessa tavernassa ja hakea vettä Kalliroin lähteestä, varaa vielä 45–60 minuuttia. Kaiken kaikkiaan aikaa tarvitaan noin 1,5 tuntia. Jos yhdistät vierailun Jenet ve Jenet -luoliin ja Kyzkalesin linnoitukseen, varaa koko päivä.
Kyllä. Salissa on keskusmosaiikin ”Kolme graatiaa” lisäksi nähtävillä kohtaus, jossa oletettavasti kuvataan maaherrojen veljeksiä Poemeniaa ja runomuotoinen kirjoitus antiikin kreikaksi – Kilikian tärkein epigrafinen muistomerkki. Vitriineissä on esillä kaivauksissa löydettyjä esineitä: keramiikkaa, pronssiesineitä, roomalaisia valaisimia ja kolikoita 400–600-luvuilta. Erillisessä osastossa on esillä hypoteettinen rekonstruktio antiikin kylpylän sisätiloista, joka auttaa kuvittelemaan salin alkuperäisen ulkonäön.
Lippukassalla hyväksytään käteisenä turkkilaisia liiroja sekä pankkikortteja. Käytössä on myös Müzekart+ – vuosikortti, joka oikeuttaa pääsyyn Turkin valtionmuseoihin. Jos aiot vierailla 5–7 tai useammassa museossa matkan aikana, kortti maksaa itsensä takaisin. Sen voi ostaa maan suurimpien museoiden lippukassoista, muun muassa Istanbulissa ja Ankarassa.
Kyllä, valokuvaus ilman salamaa on sallittua. Mosaiikkia voi kuvata näyttelykohteen yläpuolella olevilta puusilloilta. Tärkeää: salaman käyttö on kielletty, sillä kirkas valo tuhoaa vähitellen tesseroiden pigmentin. Parhaiden kuvien saamiseksi suosittelemme tulemaan aamulla, jolloin sivuvalaistus korostaa mosaiikin reliefiä ja värejä.
Museo on osittain esteetön: paviljongin sisällä on muutama askelma, ja puiset kävelysillat ovat melko kapeita, joten pyörätuolit eivät mahdu kulkemaan niiden yli. Ikääntyneille vieraille suositellaan mukavia, luistamattomapohjaisia kenkiä. Jos sinulla on esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä, on parasta selvittää ne etukäteen soittamalla Turkin kulttuuriministeriön paikalliseen toimistoon.
Kalliroin lähde on luonnollinen makean veden lähde, joka virtaa aivan meren rannalla museon vieressä. Antiikin aikana maantieteilijät Strabon ja Pomponius Mela mainitsivat sen nimellä ”Kilikian parantavat vedet”. Juuri tämä lähde antoi sysäyksen kylpylän rakentamiselle, ja legendan mukaan se suosi kauneudella niitä, jotka joivat siitä. Nuorentavasta vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä, mutta vesi on todellakin kylmää ja puhdasta. Lähteen vieressä on pieni kivipaviljonki, josta turistit voivat täyttää pullojaan vedellä.
Kyllä, yhdistelmä on loistava idea. Kahden kilometrin päässä museosta sijaitsevat Jenet ve Jenem -luolat (Paratiisi ja Helvetti) – valtavat, jopa 120 metriä syvät karstikuopat, joista yhden pohjalla on 400-luvulta peräisin oleva varhaiskristillinen kappeli. 15 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevat antiikin kaupunki Korikos ja kuuluisa Kyzkalesin merilinnoitus saarella aivan rannikon tuntumassa. 25 minuutin päässä sijaitsevat Aya-Feklan rauniot. Kaikki nämä kohteet muodostavat yhden päivän reitin ”Roomalainen Kilikia”, johon sisältyy lounas Narlykuyun kalatavernoissa.
Paras aika matkustaa on kevät (huhtikuu–toukokuu) ja syksy (syyskuu–lokakuu). Näinä kuukausina lämpötila on miellyttävä, meri on tarpeeksi lämmin uimiseen ja turistiryhmiä on huomattavasti vähemmän. Kesällä, heinä–elokuussa, lämpötila voi nousta yli 35–40 °C:een; jos matkustat kesällä, valitse aamutunnit heti avaamisen jälkeen (noin klo 9–:00) tai ilta ennen auringonlaskua – näin vältät kuumimman ajan ja bussiryhmien ruuhkan.
Ensinnäkin niille, jotka ovat kiinnostuneita Rooman historiasta, mosaiikkitaiteesta, antiikin Kilikian alueesta tai varhaiskristillisestä ajasta. Museo kiinnostaa myös valokuvaajia: mosaiikit ovat valokuvauksellisia mihin aikaan päivästä tahansa. Lapsiperheille kohde saattaa tuntua lyhyeltä, mutta yhdistettynä uimiseen lahdessa ja luolaretkeen siitä tulee täysimittainen seikkailu. Niille, jotka vain ajavat rannikkoa pitkin Mersinistä Alanyaan, tämä on ihanteellinen pysähdyspaikka puolitoista tunniksi ilman kiertotietä D400-tieltä.
Paikalliset asukkaat löysivät mosaiikin sattumalta 1900-luvun alkupuolella maanrakennustöiden yhteydessä. Arkeologi Hüseyin Yolalan suoritti järjestelmälliset kaivaukset 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Turkin kulttuuriministeriön tuella. Vuonna 1976 säilyneen mosaiikin päälle rakennettiin suojapaviljonki, josta tuli virallinen museo. Siitä lähtien näyttelykappale on säilytetty in situ – juuri siinä paikassa, johon se asennettiin 4. vuosisadalla.
Museon pysäköintialue on ilmainen, ja sinne mahtuu yleensä tarpeeksi autoja jopa sesonkiaikana. Muutaman minuutin kävelymatkan päässä sisäänkäynnistä, suoraan Narlykuyu-rantakadulla, sijaitsee kymmeniä kalaravintoloita ja ulkoilmatavernoja. Täällä tarjoillaan tuoretta kefalia, doradaa, katkarapuja sekä paikallisia juomia – viikunalimonaadia ja perinteistä dondurmaa. Pientä purtavaa löytyy myös D400-tien varrella sijaitsevista pienistä kahviloista.
Käyttöopas — Narlykuyu-museo – mosaiikki ”Kolme graatiaa” Silifkessä Narlykuyu-museo – mosaiikki ”Kolme graatiaa” Silifkessä -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Narlykuyu sijaitsee D400-tiellä, joka on Välimeren rannikon pääväylä. Mersinistä matkaa on noin 75 km (noin 1 tunti 15 minuuttia), Silifkestä 22 km (25 minuuttia) ja Antalyasta noin 350 km (5–6 tuntia). Merkitse kartalle etukäteen paitsi museo itse, myös sen lähistöllä sijaitsevat kohteet – Jenet ve Jenem -luolat ja Kyzkalesi-linnoitus – jotta voit suunnitella yhtenäisen reitin eikä sinun tarvitse palata samaa tietä kahdesti.
Kätevin vaihtoehto on oma tai vuokrattu auto: tie kulkee kallioiden ja lahtien varrella ja on jo sinänsä maisemallisesti kaunis. Mersinistä ja Silifkestä lähtee useita kertoja päivässä kunnallisia busseja ja dolmus-kyytiä Narlykuyu-kylään; pysäkki sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä museosta. Lähtekää aamulla: museo avautuu noin klo 9:00 ja aamutunteina on vähemmän turistiryhmiä, ja mosaiikki on paremmin valaistu valokuvia varten. Kesällä aikainen lähtö säästää myös keskipäivän helteeltä.
Museon pysäköintialue on ilmainen, ja sinne mahtuu riittävästi autoja jopa sesonkiaikana. Seuraa D400-tien varrella olevaa opasteita, joissa lukee ”Narlıkuyu Mozaik Müzesi”. Jos matkustat bussilla tai dolmuşilla, pyydä kuljettajaa pysäyttämään Narlıkuyun kylän kohdalla – pysäkiltä museolle on enintään viiden minuutin kävelymatka rantakatua pitkin.
Lippukassalla hyväksytään turkkilaisia liiroja käteisenä sekä pankkikortteja. Jos sinulla on Müzekart+ (vuosikortti Turkin museoihin), esitä se – pääsy on ilmainen. Tarkista kassalta ajankohtaiset aukioloajat: aukioloajat voivat vaihdella hieman vuodenajan mukaan. Sisällä valokuvaus ilman salamaa on sallittua; salama ja kolmijalka on parempi jättää ulkopuolelle.
Kun astut paviljonkiin, anna silmiesi tottua pehmeään valaistukseen – kontrasti ulkona paistavan kirkkaan auringon kanssa on selvä. Aloita keskellä sijaitsevasta ”Kolme graatia” -mosaiikista: kierrä sitä puisten kävelysiltojen kautta eri puolilta ja kiinnitä huomiota tesseroiden hienovaraisuuteen sekä kunkin hahmon yksilöllisiin piirteisiin. Tarkastele sitten sivussa olevia kohtauksia – Poemenian veljesten kuvaa ja kreikkalaista runomuotoista kirjoitusta. Päätä kierros esineitä esittelevien vitriinien ja terman sisustuksen rekonstruktion esittelevän ständin luona: se auttaa kuvittelemaan, miltä tämä paikka näytti 4. vuosisadalla.
Poistuessasi museosta, kurkista Kalliroin lähteen yläpuolella sijaitsevaan kivipaviljonkiin – se sijaitsee vain muutaman metrin päässä sisäänkäynnistä. Täytä pullo vedellä: se on kylmää ja puhdasta, mikä on erityisen miellyttävää kuumana päivänä. Sen jälkeen kävele Narlykuyu-rantakadulla, jossa on puiset kävelysillat kirkkaan veden päällä, ja valitse ravintola lounaalle – täällä tarjoillaan tuoretta kalaa, mereneläviä ja paikallisia juomia.
Lähtekää lounaan jälkeen Jenet ve Jenem -luoliin (Paratiisi ja Helvetti) – noin 2 km:n päässä museosta, 10 minuutin ajomatkan päässä. Laskeutukaa ”Paratiisi”-luolaan, jossa sijaitsee 400-luvulta peräisin oleva varhaiskristillinen kappeli. Sen jälkeen voit halutessasi ajaa Kyzkalesin linnoitukseen ja antiikin Korikosin kaupunkiin (15 minuuttia) ja sen jälkeen Aya-Feklan raunioille (vielä 25 minuuttia). Tällä reitillä voit tutustua roomalaisen ja varhaisbysanttilaisen Kilikian tärkeimpiin kohteisiin yhden päivän aikana.
Ennen lähtöä kannattaa ehdottomasti maistaa dondurmaa – perinteistä turkkilaista, venyvää jäätelöä – jossakin rantakadun kioskeista. Jos et ole hakenut vettä Kalliroin lähteestä aamulla, tee se nyt. Paluumatkalla D400-tietä pitkin kiinnitä huomiota opasteisiin, jotka johtavat muihin rannikon nähtävyyksiin: Silifken ja Mersin välisellä rannikolla on runsaasti historiallisia nähtävyyksiä, jotka on helppo sisällyttää seuraavaan matkaan.